Tiedolla johtaminen ja työhyvinvointi ovat nousseet kehittämisfokukseen HR-johtamisessa. Uusimman tutkimustiedon avulla nämä teemat saadaan tuottamaan organisaatioille kestävää menestystä.
QWL-tutkimus menetelmänä ja teknisenä ratkaisuna on kyselynä riittävän kevyt, mutta porautuva ja antaa hyviä eväitä erityisesti sen tärkeimmän eli henkilöstön työelämän laatua parantavien toimenpiteiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen tiimi-, liiketoiminta- ja koko talotasolla.
QWL:n ehdottomia plussia on menetelmän tieteellinen pohja ja viiteaineistot sekä kyselyn pituuden napakkuus ja kehitysideoiden jättämisen mahdollisuus avoimen kommentin oheen. Otimme käyttöön dualistisen Määrä-Laatu -asteikon, joka haastaa vastaajaa pohtimaan todellista kehittämistarvetta ja näin tuottaa tarkempaa tietoa kehittämisen tueksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut suurimmasta osasta tutkimuksia tuttu Likert-asteikko, joka kysyy asian tilaa eikä haasta samalla tavalla vastaajaa puntaroimaan vastaustaan.
Meillä on QWL-tutkimus ollut reilun vuoden ja olemme tehneet eri tutkimuskierroksilla jatkuvasti kehitystyötä henkilöstötutkimusprosessiin - ja pyrkimyksenä siirtyä mittaamaan enemmän trendiä kuin juhlavia pistemittauksia ja parempaan henkilöstötutkimustiedon hyödyntämiseen.
Omasta näkökulmastani QWL-henkilöstötutkimuksen tietoa voidaan käyttää monipuolisemmin kuin perinteisemmässä ja tavanomaisemmassa henkilöstötutkimuksessa. Selkeitä etuja ja kehittämismahdollisuuksia ovat henkilöstötuottavuuden määrittäminen sekä nyt uutena tulleet riskimittarit. Nämä antavat uutta tietoa henkilöstöraportointiin ja työkykyjohtamisen tueksi.
Jarkko Sanisalo
henkilöstöpäällikkö
Kuntien Tiera Oy
