Henkilöstötuottavuuden kehittämisellä saadaan mitattavissa olevia taloudellisia hyötyjä. Kehittämisellä voidaan vähentää organisaatiossa esiintyvää sähläystä ja hukkaa, jolloin tehollisten työtuntien osuus kasvaa. Kun samalla henkilöstömäärällä tehdään enemmän liikevaihtoa, tuottavuus paranee. Tehokkaalla kehittämisellä on mahdollista saavuttaa merkittävä kilpailukyvyn parantuminen.

Henkilöstökehittämisen taloudelliset hyödyt voidaan luotettavasti analysoida, kun käytössä on riittävästi tietoa organisaatiosta. Analysointiin tarvitaan tuloslaskelman tietoja taloudesta sekä HR-tietoja henkilöstörakenteesta sekä työajan käytöstä. Lisäksi tarvitaan työhyvinvointimittausten tulokset, joiden perusteella määritetään aineettoman henkilöstöpääoman suuruus tuotantotekijänä. Työhyvinvointi tai työelämän laatu on yksi tärkeimmistä tuotantotekijöistä. Siksi on tärkeää, että työhyvinvointi mitataan tähän sopivalla henkilöstökyselyllä ja tuloksista analysoidaan työelämän laadun indeksi, joka kuvaa aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisastetta.

Työn ääressä vietetään noin 80 % työajasta

Henkilöstötiedoista saadaan henkilötyövuosien kokonaismäärä ja työaikajakauma. Henkilöstön työaika muodostuu rakenteellisesta työajasta ja työn ääressä vietetystä ajasta. Rakenteellista ajankäyttöä ovat lomat, poissaolot, perhevapaat, työnopastus, koulutus ja erilaiset HR-käytännöt ja henkilöstökehittäminen. Kun rakenteellinen ajankäyttö otetaan pois, jäljelle jää työn ääressä vietetty aika. Se on tyypillisesti noin 80 % teoreettisesta kokonaistyöajasta, mutta vaihtelu yritysten välillä on melko suuri. Työn ääressä vietetty aika jaetaan edelleen kahteen osaan: muuhun työaikaan ja teholliseen työaikaan. Tehollisen työajan osuus saadaan, kun työn ääressä vietetty aika kerrotaan työelämän laadun indeksillä eli aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisasteella. Esimerkiksi yläosan kuvassa on työelämän laadun indeksi 60 %. Se kertoo tehollisen työajan osuuden työn ääressä vietetystä ajasta.

Liikevaihto tehdään henkilöstön tehollisella työajalla

Jokaisella yrityksellä on toimialaan ja businesslogiikkaan liittyvä liiketoimintakerroin, jolla yritys muuttaa tehollista työaikaa liikevaihdoksi. Liiketoimintakerroin kertoo kuinka monta euroa yksi tehollinen työtunti tuottaa liikevaihtoa. Henkilöstökehittämisellä voidaan vähentää organisaatiossa esiintyvää sähläystä ja hukkaa, jolloin tehollisten työtuntien osuus kasvaa. On kuitenkin huomioitava, että sähläämisen vähentäminen syö työaikaa ja siksi se osaltaan lisää rakenteellista ajankäyttöä, vähentäen työn ääressä vietettyä aikaa. Henkilöstökehittämisen pitää olla menetelmällisesti tehokasta, jotta sähläystä saadaan vähennettyä enemmän kuin sen vähentämiseen kuluu aikaa.

Tehokkaalla kehittämisellä saadaan jopa 8000 e/työntekijä/vuosi lisää käyttökatetta

Tehollisten työntuntien määrän lisääntyessä yritys voi tehdä enemmän liikevaihtoa samalla henkilöstömäärällä. Samalla myös tuottavuus paranee. Yritykseen tulee tavallaan virtuaalista työvoimaa ilman kulujen kasvua. Kun liikevaihdon kasvusta vähennetään muuttuvat kulut, loppuosa kasvattaa suoraan käyttökatetta. Siitä seuraa  merkittävä kilpailukyvyn parantuminen. Olemme mitanneet käytännössä, että yrityksen toimialasta ja tilanteesta riippuen, saadaan jokaista työntekijää kohti 2000–8000 euroa lisää käyttökatetta vuodessa. Kuvan esimerkki on teollisuusyrityksestä, jossa työelämän laadun kehittäminen tuo jokaista työntekijää kohti noin 7000 euroa lisää käyttökatetta.

Henkilöstön osaamisen avulla saavutettu tulosparannus tuo kestävää kilpailuetua

Keskimääräisessä yli 10 hengen yrityksessä tehdään käyttökatetta työntekijää kohti noin 15 000 euroa vuodessa, joten parannus tuloksessa on merkittävä. Lisäksi on voitu osoittaa, että tulosparannus voidaan toistaa useana vuonna peräkkäin. Henkilöstötuottavuus on yksi merkittävä selittävä tekijä siihen, että huippuyritykset (noin 15 % yrityksistä) tekevät merkittävästi parempaa käyttökatetta. Huippuyritysten käyttökate on noin 47 000 euroa työntekijää kohti vuodessa. Kun tuottavuuden parantuminen tehdään henkilöstön osaamisen ja kokemuksen avulla, se luo kestävää kilpailuetua, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Henkilöstötuottavuuden analyysit osoittavat, että suomalaisissa yrityksissä on merkittävä potentiaali parantaa tuottavuutta henkilöstön avulla.