Hiljaiset signaalit ovat toimintaa ohjaavia mielipiteitä ja tuntemuksia, joita työntekijöillä on omasta organisaatiostaan ja työstään. Ne kertovat suunnan kehittämiselle, mikäli asiaan kaivataan parannusta. Toimintaa ohjaavuus on tärkeää, jotta osataan tehdä optimaalinen kehittämistoimenpide, jolla on haluttu vaikuttavuus. Perinteinen henkilöstökysely nostaa esille ongelman, mutta ei auta ratkaisemaan sitä. Voi käydä jopa niin, että ongelmaan reagoidaan väärällä tavalla, jolloin ongelma pahenee entisestään. Kehittämämme Hiljaiset Signaalit -menetelmän ansiosta kehittämistoimenpide on aina mahdollisimman optimaalinen. Tehokkaasti toteutettu optimaalinen parannus johtaa aina tuottavuuden nousuun. Sähläys ja hukka vähenevät, jolloin tehollinen työaika lisääntyy.

Menetelmä tuo esille kehittämistarpeen

Suomessa on maailman ammattitaitoisin ja kokenein työvoima, jolla on paljon hiljaista tietoa organisaation toiminnan kehittämiseen. QWL-menetelmällä saadaan tämä henkilöstön hiljainen tieto tuottamaan. Perinteinen henkilöstökysely kysyy asiantilaa, kun taas työelämän laadun QWL-mittaus kartoittaa kehittämistarvetta. Esimerkiksi esimiehen päivittäisjohtamisessa voi kehittämistarve olla määrän lisäämisessä tai laadun kehittämisessä. Jos esimies kohtelee alaisiaan epäasiallisesti, niin esimiesajankäytön määrällinen lisääminen johtaa tilanteen huononemiseen. Vastaavasti, jos kiireinen, mutta hyvä esimies tulkitsee heikon päivittäisjohtamisen johtuvan huonoista esimiestaidoista ja siksi hakeutuu johtamisenvalmennukseen, päivittäisjohtaminen huononee entisestään. Määrä ja laatu ovat QWL-mittauksessa kehittämistä ohjaavia tekijöitä, jotka auttavat kohdentamaan parantavat toimenpiteet optimaalisesti.

Tehokkuus todennettu tutkimuksella

QWL-menetelmä on tärkeä osa henkilöstökehittämisen prosessia. Sen tehokkuus henkilöstötuottavuuden parantamisessa on tieteellisesti todennettu Marko Kestin väitöstutkimuksessa, joka osoitti, että menestys piilee ihmisissä. Hiljaiset signaalit auttavat valitsemaan optimaaliset työelämäinnovaatiot, jotka usein ovat erilaisia eri työyhteisöryhmissä. Näin saadaan toteutettua juuri ne oikeat toimenpiteet, joilla hukkaa poistetaan ja tehokkuutta lisätään. Koska kehittäminen tehdään työntekijöiden näkemysten mukaisesti, on henkilöstö motivoitunut toteuttamaan sovitut parannukset. QWL-menetelmän avulla työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.

QWL-menetelmän pohjana on laaja kansainvälisen tason tieteellinen tutkimustieto (The Tacit Signal Method in Human Competence Based Organization Performance Development, Marko Kesti, apulaisprofessori, Lapin Yliopisto). Se on toistaiseksi ainut henkilöstötutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan todistetusti parantaa organisaation taloudellista suorituskykyä. Sen ansiosta menetelmä voitti TIIM-konferenssin parhaan tutkimuksen palkinnon jo vuonna 2009.

Menetelmän hyödyntäminen

QWL-menetelmää hyödynnetään Mcompetencen henkilöstökyselyissä kuten Uuden sukupolven VibeCatch QWL-mittauksessa.