Työntekijöillä on runsaasti toiminnan kehittämistä koskevia ideoita ja ajatuksia, joiden hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää organisaation menestymisen kannalta. Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija, jolla on arvokasta hiljaista tietoa ja jota kannattaa kuunnella. Kun ideat muutetaan parantaviksi toimenpiteiksi, edistetään organisaation kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja työssä jaksamista. Toimenpiteiden käyntiin saattaminen onnistuu parhaiten kun työntekijät itse osallistuvat kehittämisen suunnitteluun toimenpiteiden organisointiin.
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara ja sen hiljainen tieto on tuottavuuden kestävä virtalähde. Henkilöstövoimavarat saadaan tuottamaan kehittämällä pitkäjänteisesti henkilöstön työhyvinvointia, innovatiivisuutta ja sitoutumista.
Kehittämistyön hyödyt
Onnistunut henkilöstön kehittäminen lisää tehollista työaikaa, joka näkyy työntekijää kohti tehtävässä liikevaihdossa (HCRF = Human Capital Revenue Factor). Henkilöstön työhyvinvoinnin ansiosta suorat ja välilliset henkilöstökulut pysyvät aisoissa (mm. ylityöt, sairauspoissaolot, vaihtuvuus, työkyvyttömyysmaksut). Pelkkä työpahoinvoinnin välttäminen ei paranna kilpailukykyä. Ylivoimainen kilpailuetu syntyy osaavan henkilöstön innovatiivisuuden avulla. Työelämäinnovaatiot ovat työn sujuvuutta parantavia toimenpiteitä, joita tehdään ympäri organisaatiota, jokaisessa työyhteisöryhmässä. Niiden myötä saadaan myös teknologiset investoinnit tuottamaan nopeammin, kun organisaatio oppii hyödyntämään uutta tekniikkaa.
Tärkeimpiä kehittämistyöstä saatavia hyötyjä ovat:
- tuottavuuden nousu eli katetuotto
- liikevaihdon kasvu sairauspoissaolojen vähentyminen
- henkilöstön hyvinvoinnin lisääminen ja innostaminen
- työn lisääntynyt sujuvuus sekä kilpailukyvyn tehostuminen.
- Ohjelmasta on selkeää hyötyä myös organisaatiomuutosten ja markkinatilanteiden vaihtelun kaltaisissa haastavissa tilanteissa.
Onnistuminen vaatii jatkuvaa analysointia ja kehittämistä
Tutkimukset vahvistavat, että vain hyvin harva organisaatio kykenee oikeasti hyödyntämään henkilöstövoimavaroja tehokkaasti ja kestävällä tavalla. Menestyäkseen muita paremmin on organisaation johdon ja esimiesten kyettävä jatkuvaan ja systemaattiseen henkilöstövoimavarojen analysointiin ja kehittämiseen. Analysointi on tärkeää, jotta kehittämisessä voidaan tehdä oikeita asioita ja oikealla tavalla. Johdon pitää tuntea henkilöstön vaikutukset liiketoimintaan, jotta organisaation kehittäminen saadaan tuottamaan kannattavana investointina.
Liiketoiminnan kehittämisohjelmalla lisää kilpailukykyä
Liiketoiminnan kehittämisohjelmamme auttaa organisaatioita kehittämään omaa toimintaansa ja löytämään kehittämistarpeet tehokkaan menetelmämme ja asiantuntijoidemme avulla. Ohjelmassa hyödynnetään tieteellisesti tutkittuja ja käytännössä toimivia työkaluja, joiden avulla parannetaan tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia.
Ohjelma kestää 12-15 kk. Kehittämiemme työkalujen ja menetelmien ansiosta henkilöstön aikaa menee kehittämistyöhön ohjelman aikana vain 2-3 pv/henkilö. Ohjelmasta seuraava käyttökateparannus on minimissään 2000 €/työntekijä, mutta se voi olla jopa 4700 €/työntekijä.
Kehittämisohjelman vaiheet
- Kehittämisohjelma alkaa johdon ja avainhenkilöiden intensiivivalmennuksella. Osallistujat perehtyvät henkilöstölähtöisen toiminnan kehittämiseen. Valmennuksessa selvitämme organisaation kehittämispotentiaalin henkilöstötuottavuuden analyysin avulla.
- Työelämän laadun QWL-mittauksen avulla selvitetään henkilöstön kokemat kehittämistarpeet. Vastauksista saatavan tiedon perusteella sovimme johdon kanssa kehittämisen tärkeimmät painopistealueet. Näin varmistetaan, että kehittämistyö tukee organisaation strategisia tavoitteita.
- Tulokset käydään läpi ohjelmaan valittujen työyhteisöryhmien kanssa. Eniten kehittämistä vaativiin asioihin ideoidaan toimenpiteitä. Niistä kolmesta viiteen valitaan toteutettavaksi.
- Ohjelman aikana esimiehiä tuetaan joko ryhmänä tai henkilökohtaisesti esimerkiksi esimiespajatoiminnan, työnohjauksen tai mentoroinnin avulla. Ryhmien kehitystyön onnistuminen varmistetaan tuki- ja seurantapalavereilla.
- Kehittämisohjelman lopuksi suoritamme vaikuttavuuden mittauksen Uuden sukupolven henkilöstökyselyllä sekä arvioimme saavutettuja tuloksia johdon kanssa.
Organisaatiosta kehitystyössä ovat mukana johto, esimiehet ja työntekijät. Tällöin kaikki sitoutuvat ohjelman aikana sovittuihin asioihin. Koska kehittäminen on henkilöstölähtöistä, uudet toimintatavat saadaan nopeammin hyötykäyttöön ja toimimaan arjen työssä.